Vaikka vielä ei ole mikään maalausilma niin päätin kuitenkin kokeilla. Kulmahiomakoneseen kiinnitetyllä teräsharjalla ensin ruosteita pois niin paljon kuin kohtuudella lähtee. Täristää ihan älyttömästi, mutta lähtee aika tehokkaasti. Talon ykköskulmahiomakonetta ei kannata käyttää, tuollainen tärinä syö varmasti koneen laakereitakin tehokkaasti.
Pohjamaaliksi hyvin ohut spraymaali ja pintaan pensselillä ”jotakin” metallimaalia. Oli vähän tönkön tuntuista niin ohensin, liikaa, peitti huonosti ja alkoi valumaan. No vetoaisaa voi hioa ja maalailla uudestaankin, kunhan nyt tuo alajuoksun alle jäävä lavan reuna onnistuisi.
Tänään noudin kattopellit omalle tontille. 50vuotta pelleillä ikää. Maali alkanut hilseilemään 10v ikäisenä ja vaihdettu uusiin 25v iässä. Siitä lähtien olleet pinkassa taivasalla eikä vieläkään ruostetta missään. Vastoin parempaa tietoa väitän että näillä käyttöikää jäljellä enemmän kuin uusilla rautakauppojen halpis pelleillä. Onhan ne hilseilevän maalin vuoksi ihan hirveän näköiset, mutta onneksi asennuskorkeus on n.3metriä ja kattokulma loiva, eli eivätpä juuri näy.
Pellit n.20cm liian pitkiä eli päädyistä saa reiät ja kurtut pois kun vähän suunnittelee miten lyhentelee. Toinen lisätyötä aiheuttava juttu on peltien naulan reiät. Onneksi ne on 80-luvun tyyliin kuvion harjalla, eli riittää kun kyseisiin kuvioihin työntelee rimat ja ruuvaa samoihin ruuvinreikiin ruuvit ja rimat altapäin kiinni ruodelautoihin.
Kattopellit on onneksi helppo vaihtaa jos ulkonäkö alkaa häiritsemään tai veden pitävyys epäilyttämään…
Yksi lankku aika paljonkin vajaakantti ja alajuoksuksi sattu vähän harmajampi, mutta ei ollu ku pinnasta. Nämä oli ”pakko” käyttää tai olisi loppunut katon teossa kesken.
Tänään sain kopastua viimeisenkin seinärungon valmiiksi. Nyt sahailla niskat valmiiksi, kahtella ruodelauta värkkiä, runkojen kärryyn kiinnitys tarvikkeet ja kaiken varalta iso pressukin jos sattuu ettei yhden päivän aikana saa kopisteltua sateelta suojaan. Lankuthan kyllä kestää sadeveden ja kuivuvat keväällä nopeasti, mutta jos kärryn päälle sataa niin vesi valuu sen pohjaa pitkin alajuoksun ja kärryn pohjan väliin ja sieltä ei niin helposti kuivukkaan.
Huomattavasti eri tunnelma kuin edellisen päivityksen kuvassa
Ei ole kovin yleistä että äitienpäivänä sataa lunta, no, nyt satoi. Vaikka elementtien kasauspaikka on sateelta ja tuulelta suojassa niin mikään muu ei ole. Katkaisusirkkeli, lankkukasat, kärry… kaikki ulkona, toki sateelta suojattuna mutta ei nämä kelit nyt rakennushommiin houkuta…
Tämä päivitys lisäsi nyt vähän sääpäiväkirjan piirteitä rakentelu blogiin 🙂
Tänään sain kapisteltua ensimmäisen päätyseinän valmiiksi ja sovitin sitä kärryn päälle.
Kuva otettu alaviistosta, näyttää todellisuutta korkeammalta. Elementin pitäjä n.185cm pitkä. Elementti on kuvassa väärässä päässä kärryä. Lippa ja ovi tulee ojan puolelle.
Melko tarkka tehdä korkeus niin, että pidempien seinien päälle tuleviin niskoihin voi tehdä pienet upotukset ja silti samalla korkeudelle päädyn ylä lankun kans. Ikkunan leveys saneli pystyjen paikat, sattumalta reunojen välit on melko justiinsa villoille.
Pystyjen paikoitus ikkunan avulla. Karmejahan tähän ei tule vaan pokat ulompi poka ruuvataan suoraan runkoon ja sisempi on irroitettava. Ristimitan kiristys kohdilleen kuormaliinalla ennen vinotukien kiinnittämistä.
Jotakin sai tänään aikaiseksi. Kärryn reunaan korvakot johon tulee alas laskettavat portaat. Julmettua 6mm lattarautaa kun sitä nyt sattui olemaan. Reiät 8mm ja 10cm kärryn reunasta. Alajuoksu tulee 25mm reunan ulkopuolelle ja siihen ulkovuorilaudoitus lisäksi niin reijät jää 50mm seinän ulkopuolelle. Tarkoitus että portaat käännetään ovea vasten kuljetuksen ajaksi. Liian kylmä muuten viimmeistellä kärryä, mutta nämä hitsatut osat kun antaa sopivasti jäähtyä voi pohjamaalata.
Facebook keskustelun pohjilta aloin lueskelemaan netistä että pitääkö tällainen runko kasata nauloilla vai ruuveilla. Yksiselitteistä on että naula kestää paremmin taipuilua ja ruuvi pysyy tiukemmin vetorasituksessa. Paljon löytyy kokemuksia että ruuvit katkeilee, mutta ne herättää useinmiten enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
-Onko valittu riittävän paksu ruuvi käyttökohteeseen? Esim. 6mm paksu ruuvi ei ole kierteen pohjalta kuin 4mm.
-Onko ruuvin korroosion suojaus ollut riittävä. Esim. Painekyllästetyssä ei sähkösinkityt kestä.
-Onko ruuvi ollut kokokierteytetty vai osakierteytetty. Pitäisi olla sellaisia että päällä olevan puun paksuuden verran on kierteetöntä. Tai jos kierrettä on koko pituudelta niin päällimmäisessä puussa oltava ruuvin paksuinen reikä.
-Onko asennuksessa tehty virheitä. Käytetty ruuvivääntimessä iskua vai vedetty yhdellä pitkällä tasaisella nopeudella. Jälkimmäinen rasittaa ruuvia vähemmän. Suuri kierrosnopeus aiheuttaa myös ruuviin suuremman väännön ja sekin voi heikentää ruuvia.
-Jos ruuveja menee poikki jo ruuvatessa niin miten ihmeessä ihmiset uskaltaa jatkaa rakentamista samoja ruuveja käyttäen???
No, itse olen virheitä yrittänyt välttää ja lisäksi vielä öljynnyt ruuvit ennen kasaamista joka sekin pientää kiertämisvastusta. Koska naulat ovat lähes ilmaisia ja tässä vaiheessa niitä on runkoon vielä helppo hakata niin vahvistan kaikki ruuvi liitokset vielä 5″ nauloilla. Lopuksi kun elementit on kärryn päällä voi liitokset vielä vahvistaa naulaus-/piikkilevyillä niin luulis kestävän.
5″ naula ja 120x6mm ruuvi. Ylempänä näkyy seinän ”tuuletuskolo”
Samalla kun seinäelementti oli lattialla niin tein yläjuoksuun ”tuuletuskolot”. Seinään ei tule ulkovuoren alle koolausta, eikä tuulensuojalevyä eikä näinollen oikeaa tuuletusrakoakaan. Ilmarakoa sinne tänne jää kun 100mm runkoon tulee vain 75mm villa ja lisäksi nuo 5mm syvät 100mm pitkä tuuletuskolot että seinän sisään mahdollisesti joskus pääsevä kosteus pääsee edes jostakin poistumaan.
Takaseinän kasaamisen myös aloitin. Tarkasti kun teki niin 370 lankuista sai päiden oikaisun jälkeenkin 185 pitkiä tolppia. Takaseinän korkeus siis 195.
Tässä hahmotelma kattokulmasta kun etu- ja takaseinän välinen korkeusero on 25cm.Takaseinään runkotolpat tulee aika lailla oikealla 600mm jaolla kun ei ole ovi sotkemassa mitoitusta. Yhdestä välistä jää 5cm kapeampi.
Kärryn päälle nostoa odottaa. Jätelaudan pala alhaalla tukee lokasuojan kohtaa kunnes elementti kiinnitetään kärryyn.
Kasailin kehikon loppuun, mittailin lopuille pystyille paikat ja lopuksi ristituet jotka on tällaisessa liikuteltavassa rakennelmassa välttämättömät(paitsi jos seinät levytetään). Ristitukia varten lovesin raakasti runkolankkuihin kolot. Alunperinhän tähän piti tulla vain 3″ runko, nyt on 4″, mutta tukien kohdalla vain 3″. Seiniin jää tilaa 75mm paksulle villalle ja vähän ilmarakoa.
Ensin piirsin lautaa apuna käyttäen sahausviivat runkotolppiin ja sahasin niihin laudan vahvuiset viillot. Väliin yksi tai kaksi lisäviiltoa ettei vahingossa lähde taltalla liian isoa palaa. Sitten taltan ja vasaran avulla isoimmat palatSeuraavaksi kolon pohja tasaiseksi taltan terällä työntelemällä.Kun kolot on niin syvä ettei lauta jää koholle niin viimeinen ristimitan tarkistus ja tuen kiinni naulaus.
Ristitukihan tukee sitä enemmän mitä pidempi se on, mutta tässä ei voinut ihan nurkasta nurkkaan laittaa tai olisi mennyt ikkunan päälle.
Tässä seinäelementissä lankkua reilu 20metriä ja kun se painaa reilu 2kg/metri niin koko elementti painaa n.50kg. Jaksoi yksin nostaa pystyyn ja viedä seinän viereen, mutta kärryyn nostaessa pitää olla 1-2kaveria.
Rakennustarkastaja ja työnjohtaja valvoo lyhyemmän ristituen laittamista.
Nyt pääsin aloittelemaan varsinaista rakentamista. Ensin tarkat mitat kärrystä ja niiden perusteella etuseinän ylä ja alajuoksujen pituudet. Suhteellisen tarkka rakentaa niin että seinien ulkopinnat tulee pikkusen kärryn laitojen ulkopuolelle. Jos seinäpinta jää niin että sitä pitkin valuu vesi kärryn päälle niin se jatkaa siitä rautapohjaa pitkin mökin rakenteisiin. Liian uloskaan seinät ei saa tulla että ne saa tukevasti pohjaan kiinni.
Alajuoksu kolmessa pätkässä lokausojan vuoksi, vieressä yläjuoksu ja päissä lankun pätkät kuvitteellisina päätyseininä.
Sitte vain pystyjä nippu ja kasaamaan. Rungon kasaamiseen käytän 6×120 ruuveja. Luultavasti vähän lujemmin kasassa kuin 4″ nauloilla.
Rungon kasaus aluillaan. Harmaja jätelauta pitää ristimitan suunnilleen kohdillaan. Oven karmi kiinnitetään vasta kun runko on pystyssä kärryn päällä, mutta mukana kuvioissa että pystyt tulee oikeaan paikkaan.Ruuvin likoaa öljyastiassa ettei ole tarjousporakone liian lujilla niitä vääntäessä.
Kun seinäkehikko on valmis pitää väliin tulevat pystyt sijoitella niin että ovelle ja ikkunoille jää paikat. Sivuilla ikkunat tulee lokasuojien kohdille että ne tulee automaattisesti oikein. Pystyjen sijoittelussa kannattaa käyttää K60(?) väliä aina kun mahdollista, eli tolppien väli 55cm, silloin väleihin menee standardi kokoiset villat.
Etuseinän kokonaiskorkeudeksi tulee 220cm ja taakse n.190cm. Aika paljon tuossa lankkukasassa 370 pitkiä lankkuja, niistä saa päiden oikaisun jälkeen kätevästi kaksi 180cm pitkää runkotolppaa ja ylä-/alajuoksut lisäksi niin tulee tuo 190cm. Etuseinän korkeuden sanelee nyt tuo ovi. Mökistä ei siis tule niin korkeaa että mahtuisi minkäänlaista parvea.